Kansainvälisen autourheiluliitto FIA:n (Fédération Internationale de l’Automobile) kuningasluokka Formula 1 on yksi maailman arvostetuimmista – ellei jopa kaikkein arvostetuin – autourheilusarja. F1 on arvostettu organisaatio niin kuskien, fanien kuin autonvalmistajien keskuudessa ja moni nuori autourheilija tähtääkin urallaan juuri F1-sarjaan. Siinä pyörivät suuret sponsorirahat ja vaikka se häviää kokonaiskatsojalukuja tarkastellessa pohjoisamerikkalaiselle NASCAR-sarjalle, on Formula ykkösten kansainvälinen levikki huomattavasti amerikkalaista veljeään laajempaa. Osoituksena suuresta kansainvälisestä kiinnostuksesta Formuloissa nähdäänkin joka vuosi kuljettajia lähes kaikista maanosista.
Historiaa
Kuninkuusluokan historia alkaa aina 1920-luvulta, jolloin Euroopassa järjestettiin kaikkien aikojen ensimmäiset Grand Prix -autokilpailut. Nuo F1-sarjan kantaisänä pidetyt kisat saavuttivat nopeasti suurta suosiota ja tarkoituksena olikin laajentaa toimintaa aina viralliseen maailmanmestaruussarjaan saakka, mutta toinen maailmansota sotki autourheilutoimijoiden laajentumissuunnitelmat. Maailmanpoliittisen tilanteen rauhoituttua kuitenkin vuonna 1947 esiteltiin samaisten rata-autojen MM-sarja ja ensimmäinen kausi Formula 1:n nimellä ajettiinkin jo 1950. Valmistajien mestaruustaisto tuli mukaan kuvioihin kahdeksan vuotta myöhemmin.
Historian ensimmäinen F1-kausi oli siitä erikoinen, että vaikka kisoja ajettiin kauden aikana yhteensä 23, vain seitsemässä osakilpailussa kilpailijat pystyivät kartuttamaan pistepottiaan. Lisäksi kauden lopussa vain jokaisen kuljettajan neljän parhaan virallisen osakilpailun pisteet otettiin huomioon, joten yksi heikompi kisa ei välttämättä tiputtanut kuskia pois mestaruuskamppailusta. Kaikkien aikojen ensimmäisen F1-maailmanmestarin tittelin voitti itselleen Italiaa edustanut Giuseppe Farina.
Formula ykkösiin on alusta alkaen kuulunut lukuisat sääntöpykälät ja niiden muokkaamiset kisakausien välissä. Heti 1950-luvulla nähtiin useita uudistuksia, kuten korimallin muutoksia ja viilauksia pisteenlaskujärjestelmään. Vuonna 1967 sarja otti ison askeleen kohti kaupallisuutta ja ensimmäiset sponsorimainokset ilmestyivät autoihin.
Viimeisten vuosikymmenten aikana etenkin autojen turvallisuus on parantunut kohisten ja vakavien, jopa kuolonuhreja vaatineiden kolareiden määrä ollaan saatu laskemaan dramaattisesti alkuvuosiin verrattuna.
Kauden rakenne
Vuonna 2017 F1-kausi koostui 20 osakilpailusta, joista ensimmäinen ajettiin perinteiseen tapaan Australian Melbournessa maaliskuun lopulla ja kauden päätöskisa käydään Abu Dhabissa marraskuussa. Melko tarkalleen kahdeksan kuukauden mittaisen kisakauden aikana kilpaillaan keskimäärin joka toinen viikonloppu ja kilpailujen välillä tallit keskittyvät autojensa hienosäätämiseen ja testailuun. Kauden aikana myös kehitetään jatkuvasti seuraavan kauden ajokkia ja resurssien jakaminen nykyisen sekä tulevan kauden auton kehitystyöhön onkin oleellinen osa tallin teknistä taktiikkaa.
Suuret öljymaat ovat usein hyvin edustettuna kisakalenterissa. Malesia, Singapore, Abu Dhabi ja Bahrain ovatkin olleet jo vuosia osana Formula ykkösiä. Maanosista ainoastaan Afrikassa ei järjestetä kaudella 2017 yhtään osakilpailua, mutta Etelä-Afrikan Grand Prix oli mukana vielä kisaohjelmassa kaudella 1993. Euroopan maista osakilpailuja järjestetään Espanjassa, Monacossa, Itävallassa, Isossa-Britanniassa, Belgiassa, Italiassa ja Unkarissa, johon vuosittain matkustaa sadoittain suomalaisia F1-faneja. Euroopan radoista legendaarisimpia lienevät Monacon kapea katurata sekä Italian Imola, joka on F1-sarjan nopein rata.
Säännöt ja taktiikat
Formula 1:n sääntökirja on paksu ja varsin monitahoinen. Autoa, moottoria ja niiden säätöjä koskevia säännöksiä löytyy lukemattomia ja niillä pyritään varmistamaan, että mikään talleista tai moottorinvalmistajista ei saisi kohtuuttoman suurta etua kilpailijoihinsa. Koska tallien käytettävissä olevat resurssit vaihtelevat hyvin suuresti, tiukoilla säädöksillä pyritään poistamaan suurien rahasummien tuomat edut. Auton säätämisen jälkeen katsojalle näkyvimmät säännöt liittyvät kulkuneuvon ja kuljettajan painorajoitteisiin. Aina ennen ja jälkeen kilpailun kuljettajat punnitaan, jotta painorajoissa pysymistä voidaan kontrolloida.
Teknologian kehittyessä tallien käyttöön on tullut paljon erilaisia sähköisiä apuvälineitä, jotka parantavat auton toimintaa tai kuljettajan ja varikkohenkilökunnan välistä kommunikointia. Tiimiradio on nykyään tärkeä osa kuskin ja tallin keskinäistä viestintää, joskin radioliikennettäkin on jouduttu rajoittamaan tallimääräysten vuoksi. Tallimääräyksellä tarkoitetaan useimmiten F1-sarjassa sitä, että talli käskee heikompaa kuljettajaansa päästämään paremmin sijoittuneen kuskin ohitseen.
Kisajärjestäjät puolestaan kommunikoivat kuskeille erivärisin lipuin. Ruutulippua heilutetaan maaliin saapuvalle kisan voittajalle, mutta sarjassa käytetään myös useita muita lippuja. Melko usein kisoissa nähty keltainen lippu kieltää kuljettajia ohittamasta toisiaan ja se otetaan käyttöön, jos radalla on sattunut ulosajo tai kolari, joka haittaa turvallista ajamista tai jos sääolosuhteet ovat hetkellisesti poikkeuksellisen vaaralliset. Ehkä kolmanneksi käytetyin lienee sininen lippu, jota heilutetaan yleensä kisan loppupuolella loppupään kuskeille, jotta he tietävät päästää kisaa johtavat nopeammat kuljettajat ohitseen.
Kaikkien aikojen menestyneimpiä kuljettajia
Alun perin F1 oli pitkälti italialaiskuskien hallintaa, mutta 1950-luvulla eniten mestaruuksia kahmi silti Argentiinan Juan Manuel Fangio. Hän voitti urallaan yhteensä viisi mestaruutta, joista neljä tuli perättäisinä vuosina. Jackie Stewart, Niki Lauda ja Alain Prost ovat kaikki useamman mestaruuden miehiä myöskin ja aikansa supertähtiä kuninkuusluokassa. 1990-luvun alussa Prostin, Laudan ja Sennan väliset taistelut radalla olivat urheiluviihdettä parhaimmillaan, mutta Sennan kohtalokas kolari vuonna 1994 päätti brasilialaisen uran ennenaikaisesti.
Nykyajan suurnimiä lajin parissa ovat seitsenkertainen maailmanmestari Michael Schumacher, hänen maanmiehensä Sebastian Vettel sekä Lewis Hamilton. Suomalaiskuskeista kolme on saavuttanut mestaruuden: Keke Rosberg (1982), Mika Häkkinen (1998 ja 1999) ja Kimi Räikkönen (2007). Kaudella 2017 Räikkösen lisäksi Suomea F1-sarjassa edustaa Valtteri Bottas.