Moottoripyöräurheilu kattaa alleen laajan kirjon erilaisia lajeja. On ratamoottoripyöräilyä, speedwayta ja jääspeedwayta, enduroa sekä motocrossia. Usein kyse on siitä, kuka on radalla nopein, mutta joissakin lajeissa tärkeimpänä menestyksen kriteerinä on tyylikäs suoritus. Tehdäänpä pieni katsaus erilaisten moottoripyöräurheilun lajien historiaan – miten ne ovat saaneet alkunsa? Samalla valotamme hieman genren historiaa kotimaassa.
Ratamoottoripyöräily alkoi kaduilta
Yhdysvalloissa alkoi ratamoottoripyörien järjestäytynyt kilpatoiminta, mutta maassa oli jo pitkä historia epä- ja puolivirallisista katuajoista. Lajin ensimmäinen varsinainen lajijärjestö oli Automobile Racing Club of America, joka aloitti toimintansa 1933.
Alkuaikojen katuradoilta alettiin siirtyä etenkin toisen maailmansodan jälkeen yhä vankemmin kilpailutarkoitusta varten rakennettuihin ratoihin, joista edustavia esimerkkejä ovat Connecticutin Lakevillessa 1956 avattu ja edelleen toimiva Lime Rock Park -rata sekä alun perin vuonna 1957 avattu Virginia International Raceway Virginian Altonissa.
Viime vuosina ratamoottoripyöräily on kuitenkin tehnyt ikään kuin paluuta juurille ja kilpailuja on alettu järjestää yhä lisääntyvissä määrin juuri kaupunkiradoilla. Kalifornian Long Beachilla ajettava vuotuinen Long Beach Grand Prix on tästä todellinen malliesimerkki, joka on tuonut lajia kohtaan paljon uutta kiinnostusta.
Speedwayn kehittyminen
Speedwayn aivan alkuaikojen historia on hämärän peitossa ja monessa maassa on intoa julistautua lajin syntykodiksi. Se kuitenkin tiedetään, että tälle lajille ominaista broadsiding-tekniikkaa hyödynsi amerikkalainen Don Johns -niminen kuljettaja jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Johnsin ajotyyli levisi kisoihin Yhdysvalloissa 1920-luvulle laajalti ja alettiinkin puhua Short Track Racing -nimisestä lajista, jonka voisi vapaasti suomentaa lyhyen radan kilpa-ajoksi.
Isoon-Britanniaan speedwayn kaltainen laji vaikuttaisi alkaneen juurtua joskus vuosien 1927 ja 1928 taitteessa. Varsinaisesti lajin brittihistorian voitaneen kuitenkin sanoa alkavan australialaisten kuljettajien Billy Gallowayn ja Keith McKayn mukana juuri vuonna 1928.
Jääspeedway on nimensä mukaisesti speedwayn jäällä ajettava versio. Sen katsotaan kehittyneen alkujaan 1920-luvun lopulla tai 30-luvun alussa. Se oli alkujaan keskittynyt Keski-Eurooppaan suosionsa puolesta, mutta 30-luvulla Neuvostoliitossa laji pääsi valtion suojelukseen ja sai näin nopeasti jalansijaa nuoressa valtiossa. Ensimmäistä kertaa jääspeedwayn maailmanmestaruudesta kisattiin kuitenkin vasta vuonna 1966. Suomi kuuluu lajien suurten maiden joukkoon tätä nykyä, joskin varsinaiseen speedwayhyn verrattuna laji on huomattavasti pienempi.
Motocross kehittyi Brittein saarilla
Motocrossin historia voidaan johtaa 1900- ja 1910-lukujen vaihteen Isoon-Britanniaan, Auto-Cycle Clubin sekä Scottish Six Days Trialin kilpailuihin. Varsinainen ensimmäinen tunnettu kilpailu, jonka voidaan katsoa ominaisuuksiltaan muistuttaneen todella läheisesti nykymuotoista motocrossia, käytiin Camberleyn pikkukaupungissa Englannissa vuonna 1924.
1950-luku oli kuitenkin lajin vahvinta kehittymisen aikaa ja säännöt modernisointiin oleellisilta osiltaan nykyisiä muistuttaviksi. Kansainvälinen FIM-liitto alkoi järjestää EM-kisoja vuonna 1952 ja jo 1957 ne saivat MM-kisojen statuksen. Näiden 500-kuutioisten pyörien rinnalle tulivat myös 250-kuutioiset, joiden MM-tittelistä alettiin kisata vuonna 1962. Kevyen ja ketterän designinsa ansiosta esimerkiksi ruotsalaiset Husqvarnan sekä tshekkoslovakialaiset CZ:n pyörät nousivat lajissa suureen suosioon. Japanilaiset pyörät, kuten Suzuki, nostivat profiiliaan 60-luvun lopulla.
Moottoripyöräurheilun alku Suomessa
Suomi ei itsenäistymisensä alkutaipaleella ollut mikään varakas maa. Siksi liikenteemme motorisoituminen otti hieman pidempää kuin moottoriurheilun silloisissa valtamaissa, joilla meni taloudellisestikin varsin lujaa. Kuitenkin jo 1920-luvun alussa moottoripyörätkin olivat varsinkin Helsingin kaduilla jo ainakin pieni osa kaupunkikuvaa. Muissa Pohjoismaissa oltiin kuitenkin saatu aikaiseksi perustaa moottoripyöräurheilulle omat järjestönsä 1910-luvun aikana.
Helsingistä sai alkunsa myös maamme moottoripyöräurheilun virallinen järjestäytyminen. Suomen Moottoriliiton alkusysäys annettiin loistokkaassa Hotelli Kämpissä, jossa elokuussa 1921 alettiin valmistella moottoripyöräurheilua edistävän järjestön perustamista. Varsinainen perustamiskokous pidettiin puolisen vuotta myöhemmin – tarkka päivämäärä nimeä ”Suomen Moottoripyörä Klubi – Finlands Motorcykel Klubb” kantaneen järjestön perustamiselle oli 21. helmikuuta 1922.
Kansainvälisyys oli SMK:n toiminnassa heti vahvalla sijalla, sillä Kansainväliseen moottoriliittoon se liittyi heti perustamisvuotenaan. Yhä nykyäänkin SMK:n suora perillinen, Suomen Moottoriliitto, toimii kansainvälisen liiton eli FIM:n Suomen edustajana.
FIM:n historiaa lyhyesti
FIM eli Fédération Internationale de Motocyclisme eli Kansainvälinen moottoripyöräilyn liitto on moottoripyöräurheilun kansainvälinen lajiliitto, joka on jo pitkälti yli 100-vuotias – liiton perustamiskirja allekirjoitettiin Pariisissa 21. joulukuuta 1904, tosin tuolloin vielä hieman eri nimellä eli Fédération Internationale des Clubs Motocyclistes.
FICM:n alkutaival ei ollut erityisen helppo, sillä se päätettiin purkaa jo alle kahden vuoden kuluttua perustamisestaan. Marraskuussa 1912 brittien kansallinen liitto Auto-Cycle Union of Great Britain päätti kuitenkin ryhtyä perustamaan organisaatiota uudelleen ja kutsui koolle Lontooseen kuuden muun maan edustajat. Kahden viikon päästä Pariisissa FICM sai taas uuden perustamisasiakirjan.
Uutta pontta saanutta liittoa oli perustamassa yhteensä kymmenen maata, joita pidetään FICM:n perustajamaina: Iso-Britannia, Belgia, Tanska, Ranska, Italia, Alankomaat, Yhdysvallat, Saksa, Itävalta ja Sveitsi. Kyseessä oli siis heti alusta alkaen tuon ajan mittapuulla varsin kansainvälinen liitto, vaikka yhdeksän kymmenestä maasta edustikin Eurooppaa. Nykyisin sillä on jäseniä yli 110 kansallisesta liitosta kaikilta asutuilta mantereilta.