Veneilyä on harrastettu varmasti alkeellisissa muodoissaan aina, kun ihminen on ollut olemassa. Luonnon antimet ovat tuoneet ihmisen veden äärelle ja vaikka nyt varsinaista pakkoa ei enää ole, hakeudumme sen äärelle tavalla tai toisella. Moottoriveneurheilu onkin saanut vauhtihirmutkin mukaan laineen liplatuksen tuntumaan.
Kilpailuviettimme on houkutellut kisailemaan monessa erilaisissa lajeissa. Tekniikan kehityttyä veneetkin saivat moottorit. Tämän ansiosta on vedessä päässyt jo todella kovaa eteenpäin kurveja kaihtamatta. Moottoriveneurheilua harrastetaan ympäri maailmaa ja monelle se on elämäntapa jo pienestä lähtien. Erilaisille venetyypeille on omat sarjansa ja luokkansa, mutta maailman parhaimmat hurjastelevat kilpaa lajin kuninkuussarjoissa. Toimintaa valvoo lajin kansainväliset ja paikalliset organisaatiot.
Vaikka vesimoottoriurheilua harrastetaan maailmanlaajuisesti, ei se kuitenkaan ole päässyt olympialajiksi, kuten ei muutkaan moottoriurheilulajit. Tämä ei laske lajin suosiota, vaan siihen kasvaneet harvoin jättävät harrastustaan ja vauhti huumaa hurjapäät veneen ratissa sekä katsomon puolella jatkossakin.
Union Internationale Motonautique (UIM)
Kansainvälinen moottoriveneurheilujärjestö UIM eli Union Internationale Motonautique vastaa globaalista kilpailutoiminnasta, säännöistä ja eri luokkien säädöksistä.
Valvonnan alainen kilpailutoiminta sai alkunsa vuonna 1902, kun Isossa-Britanniassa perustettiin oma vesimoottoriurheilujärjestö Marine Motoring Association. Heti vuonna 1903 seurasivat amerikkalaiset New York’s Columbia Yacht Club -nimisellä järjestöllään ja ranskalaiset perustivat Congress of Automobile Boats -organisaation.
Ensimmäiset viralliset kilpailut käytiin Seinellä ja myös Englannin kanaalin yli kisattiin. Vuonna 1927 UIM:n toiminta alkoi olla suunnitelmallisempaa ja se alkoi toimia nykyaikanakin tunnetun nimensä alaisuudessa. Toiminta laajeni kansainväliseksi, mutta toinen maailmansota pysäytti kaiken moottoriveneurheilutoiminnan.
Kun sodasta oli selvitty, jatkoi UIM toimintaansa ja tällä hetkellä moottoriveneurheilun eri osa-alueita kehittää yli sata vapaaehtoista. Arvostetuimpana kilpailuna pidetään F1-venekilpailua, jossa ratkotaan vuosittain maailmanmestaruus.
Suomen Purjehdus ja Veneily ry (SPV)
Suomen Purjehtijaliitto ja Suomen Veneilyliitto yhdistyivät vuonna 2011 muodostaen yhteisen Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n. Jäseniin kuuluu 350 pursiseuraa ja 40 luokkaliittoa koostaen jäsenmääräksi noin 60 000 veneilystä kiinnostunutta suomalaista. Alun perin Moottoriveneliitto perustettiin vuonna 1937 tarkoituksena järjestää kansallisia kilpailuja. Nimi muuttui ennen Suomen Veneily ja Purjehdus ry:n perustamista Suomen Veneilyliitoksi.
Organisaatio huolehtii Suomen veneurheilun ja veneilyn kehittämistehtävistä ja yhteyksistä kansainvälisiin järjestöihin. Toimintaan kuuluu mm. erilaisten julkaisujen toimittaminen, kouluttaminen, leirit, luvat ja muu tiedonanto.
Vaikka Suomessa veneily on mahdollista vain lyhyen ajan vuodesta, ovat suomalaiset menestyneet hienosti moottoriveneurheilussa ja saaga jatkuu edelleen. Kaksinkertainen maailmanmestari Sami Seliö ja Filip Röms ovat aloittaneet jo junioriluokista menestyksekkään uransa.
Moottoriveneiden kilpailumuodot
Moottorivenekilpailut jaetaan neljään eri lajiin – ratakilpailuihin, avomerikilpailuihin, jokimaratoneihin ja nopeuskilpailutoimintaan. Eri lajit muodostavat ryhmiä veneiden runkotyypin mukaan ja ne jakautuvat vielä eri luokkiin esimerkiksi moottorin tilavuuden perusteella. Lisäksi lajiliitot määrittelevät muita säädöksiä osallistumisehtoihin.
Kilpailutoimintaa on kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Juniorikilpailut alkavat kahdeksan vuoden iässä. Seurat ja liitot tarjoavat toimintaa junioreista vanhempiin kuljettajiin asti, mutta veneurheilulle ja kilpailijoille ei ole asetettu yläikärajaa.
Ratakilpailut
Ratakilpailuiden radat ovat 600-2000 metriä pitkiä. Ryhmiä on kolme kappaletta: O eli vapaaviritteiset, S eli standardiveneet ja T eli yksirunkoveneet. Kategoriat jakautuvat eri luokkiin moottoritilavuuden mukaan ja veneluokkaan vaikuttavat myös kokosäädökset, paino ja muut yksityiskohdat.
- SJ10 on 8-10-vuotiaiden Suomen nuorisoluokka.
- GT15 on 10-16-vuotiaille tarkoitettu kansainvälinen nuorisoluokka.
- KT30 on yli 14-vuotiaiden kansainvälinen luokka.
- 02SO on ympäri maailmaa arvostettu luokka, johon voi osallistua 16 vuotta täyttäneet.
- Formula 4 on kansainvälinen luokka ja se on tarkoitettu yli 14-vuotiaille.
- Formula 2 on kansainvälisesti suosituin luokka.
- Formula 1 eli F1 Powerboat Racing on rataveneurheilun kuninkuusluokka. Osakilpailuissa kerättyjen pisteiden avulla, sekä valmistajalla että ajajalla on mahdollista saavuttaa maailmanmestaruus. Suomessa luokka tunnetaan yleisesti nimellä F1-veneet. Rata on kussakin osakilpailussa noin 2000 metriä ja kokonaiskesto on noin 30 minuuttia. F1 Powerboat -kilpailuja järjestetään pääosin Aasiassa, mutta Euroopassa käydään myös muutamia kisoja. Muilla alueilla, kuten Australiassa ja Amerikassa, on omat kuninkuusluokkansa. Suomalainen Sami Seliö on voittanut mestaruuden kahdesti tässä luokassa.
Avomerikilpailut
Offshore-ryhmät eli avomerikilpailuryhmät ovat merkitty numeroilla 1 ja 3. Luokat määräytyvät moottorin tilavuuden mukaan yhden, kahden, kolmen ja kuuden litran luokkiin. Jokaiseen luokkaan hyväksyttävän veneen on myös täytettävä minimimitat ja -paino sekä muut sääntövaatimukset. Avomerikilpailut alkavat kahdesta kilometristä, mutta ne voivat olla jopa useita kymmeniä kilometrejä pitkiä.
- V60 on nuorisoluokka yli 15-vuotiaille ja navigaattoria apuna käyttäville 13 vuodesta ylöspäin.
- V15 on yksirunkoveneluokka pohjoismaisille ajajille.
- V300 on toinen pohjoismaisille suunnattu yksirunkoveneluokka.
- OFF3A on kansainvälinen uutuusluokka yksirunkoveneille.
- OFF 3B on yksi kansainvälisistä luokista.
- OFF 3C on kaikista suosituin luokka kansainvälisellä tasolla.
- X-CAT eli OFF 3S on suurin Euroopassa kilpailtava perämoottoriluokka.
- OFF1 offshore on avomerikilpailuiden kuninkuusluokka.
Nopeuskilpailutoiminta
Nopeusennätykset tilastoidaan kilpailuluokittain ja nopeuskilpailutoimintaa järjestetään vuosittain nopeusnäytöskokeiden muodossa. Kisaajalta voidaan mitata tietyn ajan keskituntinopeus tai kilpailureitin keskituntinopeus. Mittaus suoritetaan ajamalla kumpaankin suuntaan 1 kilometrin verran, jotta sääolosuhteet eivät pääse vaikuttamaan liikaa tuloksiin.